KUVATAITEEN PERUSOPETUS KAUNIAISISSA

Kauniaisten kuvataidekoululla on taidekasvatuksellisesti Suomen pisin historia. Koulu perustettiin vuonna 1978. Koulun perustamiseen vaikutti mm. se, että mahdollisuus opiskella kuvataidetta haluttiin varmistaa, sillä peruskoulu-uudistuksen myötä koulujen kuvataidetunneista vähennettiin 70 %. Pian Kauniaisten kuvataidekoulun perustamisen jälkeen syntyi kuvataidekoulu mm. Espooseen ja nykyään kuvataidekouluja löytyy valtakunnallisesti koko maasta.

Kauniaisissa, Suomen onnellisimmassa kunnassa, harrastetaan ahkerasti. Kauniaisissa on kaksi taiteen perusoppilaitosta: kuvataidekoulu ja musiikkiopisto. Väkimäärään nähden n. 10 % Kauniaisten 6–19 vuotiaista lapsista ja nuorista harrastaa tavoitteellista, tasolta toiselle etenevää kuvataideopiskelua Odenwallin toisesssa kerroksessa sijaitsevassa kuvataidekoulussa (väestörekisterin 2022 väestötietojen mukaan). Luku on selvästi suurempi kuin naapurikunnissa, keskimääräisen prosentin ollessa alle 5%.

Vuodesta 2020 lähtien kuvataidekoulussa on opiskeltu laajan oppimäärän mukaista taiteen perusopetusta. Se tarkoittaa sitä, että tuolloin siirryimme n. 900 opetustuntia sisältävän opetussuunnitelman sijaan toteuttamaan 1300 opetustuntia sisältävää opetussuunnitelmaa, jonka kokonaiskesto on n. 12 vuotta.

Näin laaja opintokokonaisuuksien yhdistelmä tarjoaa lapsille ja nuorille upean polun kasvaa ja kehittyä kuvataiteen parissa. Se tarjoaa kokonaisen mahdollisuuksien maailman, jossa itseilmaisun taidot kehittyvät monipuolisesti ja rakentavat lapsen identiteettiä lapsuudesta kohti aikuisuutta turvallisessa, hyväksyvässä ja kannustavassa ilmapiirissä. Opintojen päätteeksi tehtävä lopputyö valmentaa itsessään myös esimerkiksi ammatillisten oppilaitosten pääsykokeisiin.

Sitoutuminen opiskeluun on suotavaa, mutta ei velvollisuus. Muuttoliikenne tuo ja vie perheitä toisille paikkakunnille ja tällöin luonnollisesti harrastuspaikat ja ehkä koko harrastukset muuttuvat. Joudumme kaikki toisinaan erilaisten elämänmuutosten vuoksi muuttamaan myös elintapojamme, ja aina ei myöskään kiinnostus tai motivaatio kanna kyllin pitkälle koko opintokokonaisuutta suorittamaan. Kuvataidekoulusta saatetaan pitää välivuotta myös esimerkiksi koulunkäynnin haasteiden tai muiden harrastusten vuoksi, nuorilla kirjoitusten aika vaikuttaa luonnollisesti siihen, kuinka aktiivisesti voidaan harrastaa. Kuvikseen voi siis tulla ja sieltä voi lähteä myös kesken opintokokonaisuuksien.

Koronavuodet iskivät meihin juuri tuolloin 2020, kun olimme siirtyneet laajaan oppimäärään. Yllättäen opinnot suoritettiin etänä, koulun ammattitaitoinen opettajapiiri loihti kahdessa viikossa upeita etätyötehtäviä, ja oppilaat pääsivät jatkamaan tuttua harrastusta reaaliaikaan, etäyhteydellä omaan opettajaan. Koronan jälkeen alkoi Venäjän hyökkäyssota ja koen vahvasti, että kun elämme aikaa, jossa korostuu kaiken epävarmuus, on todella merkityksellistä työskennellä jatkuvuuden ja rakentavan kasvun puolesta, lasten ja nuorten parissa.

Tämän kevään kevätnäyttelyn teema on ollut lukukauden mukaisesti ”Kohtaamisia”. Näyttelyn kohokohtana pidän kahta, Kauniaisten kuvataidekoulun historiassa ensimmäistä lopputyötä: Valo Tapperin Ode to a Veiled sun ja Laura Setälän Le Stanzie. Lopputöissään Tapper ja Setälä ovat tuoneet kuvallisesti esiin itselleen merkityksellisiä asioita. Mielestäni oppilaan kohtaaminen paitsi kuvataidekoulun arjessa, myös lopputyöesittelyssä, hänen kuulemisensa ja teoksiinsa tutustuminen on aivan mieletön etuoikeus ja upea tapa kohdata nuoren ihmisen maailmankuvaa. Pidän itseäni hyvin onnekkaana saadessani tehdä juuri tätä työtä.

Hannamaija Heiska

rehtori, Kauniaisten kuvataidekoulu